Suomen Valoteknillisen seuran julkaisussa VALO 2/18 on käsitelty laajasti valaisimien vastaavuuksia. Tässä kirjoituksessani referoin Markku Varsilan (iGuzzini Finland & Baltic Oy) tekstiä, jossa hän paneutuu aiheeseen hyvin perusteellisesti ja laajasti. Artikkelin kokonaisuudessaan pääset lukemaan täältä: https://www.lehtiluukku.fi/lehti/valo/_read/2-2018/199970.html?p=22 sekä täältä: https://www.lehtiluukku.fi/lehti/valo/_read/2-2018/199970.html?p=24

Tämä asia on erittäin tärkeä, koska tietämättömyys ja väärien asioiden vertaaminen valaisimissa aiheuttaa sekä  yksityisille että yritysasiakkaille suoranaista haittaa. Otsikon kysymykseen, ”Onko vastaavia valaisimia olemassa?” täytyy vastata, että led-valaisimista puhuttaessa ei ole. Ellei sitten ole kyseessä joku samasta tehtaasta (yleensä Kiinasta) oleva tuote jota myydään eri tuotemerkeillä.

Valaisimien valinta

Silloin kun lähdetään etsimään ja suunnittelemaan  johonkin  tilaan tai kokonaisuuteen valaisimia, mietitään ensin mitkä ovat ne ominaisuudet, joita valaistukselta haetaan. Määritellään ainakin valaisimien väri, ulkonäkö, valotehokkuus, valonväri ja valon avautumiskulma. Lisäksi pitää tietää tarvitaanko himmennettävyyttä ja millä tekniikalla, onko valaisimen eliniällä olennaista merkitystä (esim. korkeissa tiloissa mahdollisimman pitkä huoltoväli on eduksi), vaaditaanko valaisimilta erityisen hyvää häikäisysuojausta jne. Tätä listaa voisi jatkaa vielä värintoistoindeksillä (Ra/CRI),  väritasaisuudella  (SDCM), nettovalovirralla ja bruttoteholla, valovirran pysyvyyskeroimella, optiikan vaihdettavuudella…

Miksi valaisimien vertaaminen toisiinsa menee usein pieleen?

Kuluttajamyynnissä olevissa valaisimissa on usein vain muutama tieto valaisimen ominaisuuksista. Siellä näkyy valaisimen jännite (V), teho (W), valovirta (lm.) ja valaisimen valon värilämpötila ilmoitettuna joko lämmin/neutraali/kylmä tai kelvineinä (K).  Miksi eri valmistajien valaisimien erot saattavat olla silti hyvinkin suuria, vaikka nuo edellä mainitut ominaisuudet olisivat samat tai melkein samat? Tähän kysymykseen vastaa tuo edellinen kappale. Led-valaisimissa on kaikki nuo ominaisuudet mitä tuolla luettelin. Järkikin sen jo sanoo, että kaksi valaisinta eivät voi olla keskenään verrattavissa, jos noista ominaisuuksista verrataan vain muutamaa. Jos verrataan vain valaisimen valovirtaa ja tehoa jää suurin osa ominaisuuksista vertailematta, jolloin ei voida millään puhua vastaavasta valaisimesta.

Valaisimien ja valonlähteiden vertailu tuntematta kaikkia tuotteen ominaisuuksia on mahdotonta. Hehkulamppujen, halogeenien ja loistelamppujen aikakaudella ei tarvinnut tietää kuin muutama asia valaisinta valittaessa, koska noiden valonlähteiden ominaisuuksista suurin osa olivat vakioita eli aina samanlaisia. Led-tuotteiden vertailussa valitettavan usein määräävä tekijä ostopäätöstä tehtäessä on hinta. Miten tavallinen kuluttaja sitten voi verrata eri tuotteita keskenään? Tiedossa pitäisi olla ne vaatimukset mitä valaisimilta ja valaistukselta halutaan. Jos niitä ei ole ilmoitettu tai ne ovat puutteellisia, on täysin väärin väittää, että jotkut tuotteet olisivat vastaavia keskenään. Miksi tätä sitten kuulee jatkuvasti käytettävän? Valitettavasti valaisinvalmistajat käyvät melkeinpä kilpailua siitä, kenellä on kovin kantti alittaa kaikki valaistukselle asetetut vaatimukset mahdollisimman paljon ja saavuttaa näin hintaetua kilpailijoihin nähden. Asiakkaiden tietämättömyyttä valaisimien ominaisuuksista käytetään häikäilemättä hyväksi.

Kuka hyötyy?

Tänä päivänä on melko yleistä että tiloja suunniteltaessa mukana on sisustussuunnittelija ja valaistussuunnittelija. Lisäksi on tavarantoimittajia, valmistajia tai tukkuja sekä urakoitsijoita.  Suunnittelijat suunnittelevat kohteeseen tilaajan eli loppuasiakkaan kanssa yhdessä sovitut ominaisuudet joita esim. valaistukselta halutaan. Jos tässä kohtaa joku näistä tekijöistä (tukku tai urakoitsija) alkaa vaihtamaan suunniteltuja tuotteita lähtökohtana vain hinnan alentaminen, on kyseessä käsittääkseni jopa jonkinasteinen petos (suora lainaus Markku Varsilan tekstistä).  Tällöin on yleensä kyseessä se, että tingitään valaistuksen esteettisestä ja ergonomisesta laadusta, valon määrästä, toiminnallisuudesta, energia- ja huoltokustannuksista jne. Loppukäyttäjälle annetaan virheellistä tietoa valaisimien vastaavuudesta, jolloin alkuperäiset vaatimukset valaistukselta unohdetaan. Suunnittelija ja asiakas ovat määritelleet  ja sopineet ominaisuudet mitä valaistukselta halutaan. Jos tuotteet vaihdetaan toisiin ottamatta huomioon kaikkia niiden  ominaisuuksia, tulee asiakkaan saada tieto tästä, jotta hän voi päättää suostuuko vaihtoon. Jos asiakas ei saa tietoa siitä, mikä kaikki suunnitelmassa muuttuu, hänelle jää täysin väärä käsitys lopputuloksesta. Tämmöisessä tapauksessa lopputulos ei siis vastaa sitä mitä alunperin lähdettiin hakemaan, ja pahimmassa tapauksessa syyn saa niskoilleen suunnittelija.

Varsinkin urakkatarjouskilpailuissa vaihtoehtoisten tuotteiden käyttäminen pitäisi olla kiellettyä, koska tällöin laskennassa käytetään vääriä lähtötietoja hyötymistarkoituksessa. Työselitykseen pitäisi määritellä valaisimien valintaperusteet, siis ne ominaisuudet , joiden perusteella tuote on valittu suunnitelmaan. Vain silloin vastaavien tuotteiden etsiminen olisi ylipäätään mahdollista. Ilman tietoa valintaperusteista ei voida puhua vastaavuudesta. Tämä edellinen teksti on suora lainaus Markku Varsilan kirjoituksesta.   Eli lopputulemana siis on, että kysymykseen ”Onko vastaavia valaisimia olemassa?” vastaus on todellakin EI OLE.